Fyra oli mukana tutustumassa kalustevalmistaja Klöberiin ja sen toimintafilosofiaan Saksan Owingenissa. Klöber on vuodesta 1935 lähtien toiminut kalustevalmistaja, joka on toimintansa alkumetreiltä asti keskittynyt suunnittelemaan ja valmistamaan ergonomisia, yksilöllisiin tarpeisiin ja erilaisiin työskentelytapoihin mukautuvia tuoleja.

Tarina alkoi työtuolista, ja se on Klöberin päätuote edelleen. Kun kalustevalmistaja keskittyy näin kapeaan tuotesektoriin, hioutuu sekä tuolien design että detaljit ja erilaiset istumiseen liittyvät innovaatiot ihan omaan luokkaansa. Uusinta uutta oli esimerkiksi työtuolin selkänojaan sisäänrakennettava ilmatäytteinen celligence-rakenne, joka tarjoaa selälle tuen aina oikeaan kohtaan istujan koosta tai asennosta riippuen. Tätä uutta patentoitua rakennetta on hyödynnetty Jörg Bernauerin suunnittelemassa Moteo-uutuustuolissa. Toinen kiinnostava uutuus oli Mera-työtuoli, joka puhutteli paitsi ergonomisuudellaan, myös sirolla designillaan.

Klöberille on silminnähtävää hyötyä siitä, että sen tehdas sijaitsee pienellä paikkakunnalla. Työntekijöiden vaihtuvuus on hyvin vähäistä, jolloin tietotaito säilyy firman sisällä. Esimerkiksi useat verhoilijat ovat olleet yli 20 vuotta töissä tehtaalla, ja se näkyy työn jäljessä. Myös monet myynti- ja markkinointipuolen ihmiset ovat työskennelleet vuosia Klöberillä, mutta merkillepantavaa oli se vilpitön innostus, jolla he yhä edelleen suhtautuvat edustamiinsa tuotteisiin. Se vaan näkyy ulospäin, kun ihminen uskoo siihen mitä tekee.

Hyvään työtuoliin kannattaa, ja pitääkin panostaa. Varsinkin toimistotyöläiset istuvat helposti yli puolet vuorokaudesta, josta suurimman osan työpaikallaan. Ensin istutaan aamiaispöydässä, sitten matkalla töihin kenties autossa tai junassa, jonka jälkeen koko työpäivä työpaikalla työtuolissa, josta ehkä poiketaan istumaan lounaalle johonkin toisaalle, sitten vielä istutaan paluumatka töistä kotiin, ja kotona vielä istuudutaan päivällispöytään ja illalla ehkä istahdetaan vielä rentoutumaan tv:n äärelle. Paljon istumista mahtuu yhteen päivään. Ei ihme, että ihmiset ovat jumissa.

Jos nyt tunnet piston sydämessäsi – tai esimerkiksi niskassasi ja hartioissasi – niin tarkistapas saman tien työskentelyasentosi. Pelkkä hyvä tuoli ei vielä välttämättä takaa hyvää istumisasentoa, vaan myös tuolin säätöjen tulee olla kunnossa. Istutko oikein tuolissasi? Tukeeko selkänoja ylävartaloasi oikeista kohdista? Onko tuolissasi käsinojat, jotka saa säädettyä tukemaan käsivarsiasi? Usein käsinojat on säädetty väärin (tai niitä ei vain ole muistettu säätää ollenkaan), jolloin ne eivät lainkaan tue istujaa. Entä pääsetkö tuolillasi riittävän lähelle työpöytää ilman, että sinun tarvitsee nojautua eteenpäin. Onko pöytäsi sopivalla korkeudella? Tietokoneella työskennellessä käsien tulisi olla vähintään 90 asteen kulmassa, jotta saadaan vähennettyä mm. hartiaseudulle kohdistuvaa jännitystä. Kun tuoli on pöytään nähden oikealla korkeudella, tarkista ylettyvätkö jalkasi kunnolla lattiaan. Liian korkean tuolin etureunasta reisiin kohdistuva paine puuduttaa helposti jalat. Tarkista, pystyykö tuolisi istuinta tarvittaessa kallistamaan alaspäin, jotta istuinmukavuus paranisi. Istuimessa saattaa olla myös syvyyssäätö, jota varsinkin pitkäjalkaisten kannattaa käyttää optimaalisen asennon löytämiseksi. Tarkista myös muut mahdolliset tuolisi säädöt; alaseläntuki, selkänojan ja niskatuen säädöt sekä keinumekanismin sopiva jäykkyys. Ja kas, elämänlaatusi taisi parantua juuri hieman.

Hyvä toimistotyöläinen; istu oman hyvinvointisi takia ainakin työaikasi hyvässä työtuolissa, joka edesauttaa oikeanlaista dynaamista istumista. Muista lisäksi liikkua tarpeeksi työaikana ja sen ulkopuolella.

Ja pieni seikkailu aina sopivan tilaisuuden tullen pitää paitsi kehon, myös mielen virkeänä. Klöberin tehtaalla vierailleelle ryhmälle tarjoutui mahdollisuus pieneen vuoristopuroseikkailuun Itävallan Alpeilla. Sieltä vielä pari kuvaa tähän loppuun.

Lisätietoja Klöberistä: www.kloeber.com

Klöberin jälleenmyyjä Suomessa: www.adi.fi

Fyralla oli ilo päästä tutustumaan Kluuvin uudistettuun kauppakeskukseen ensimmäisten joukossa. Vuonna 2009 alkaneen saneerauksen jälkeen kauppakeskus on uudistunut täysin niin konseptiltaan että tiloiltaan.

Peruskorjauksen yhteydessä Kluuviin rakennettiin kokonaan uusi sisäänkäynti, kerrosrakennetta muutettiin, rakennuksia restauroitiin ja sisätiloja uusittiin uuden konseptin mukaisesti rohkeaa muotokieltä ja tavanomaisesta poikkeavia materiaalivalintoja suosien. Reilun 35 miljoonan euron uudistushankkeen suunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Kari Hyvärinen Oy / Trium Arkkitehdit Oy.

Sisätiloissa on nuorekas ja omaleimainen ote ja suunnittelussa on panostettu toiminnallisuuteen. Tarkkaan suunnitellut detaljit ja toisaalta suuret näyttävät pinnat muodostavat vahvan kokonaisuuden. Fyraa ilahduttaa erityisesti se, että tila kulkee käsi kädessä koko kauppakeskuksen konseptin kanssa ja luonnollisesti päinvastoin.

Kluuvin tarjonta keskittyy yksilöllisiin kotimaisiin brändeihin ja kansainvälisiin huippunimiin, joita ei ole aiemmin Suomessa nähty. Kohderyhmänä ovat 18–40-vuotiaat kuluttajat, jotka hakevat erilaista ja yksilöllistä tarjontaa vaihtoehtona suurten kauppakeskusten ketjuliikkeille.

Kluuvin kellarikerroksesta löytyy ihastuttava Eat & Joy Kluuvin Kauppahalli, jonka valikoima on tarkkaan harkittu ja tulee pääasiassa suomalaisten pientuottajien luomutiloilta.

Lisätietoja: www.kluuvi.fi, www.facebook.com/Kluuvi

Eurantielle Vallilaan avautui elokuussa pieni kauppa ja työhuone Kolme ja puoli, joka myy käsintehtyjä asusteita ja sisustustavaroita. Myymälää pyörittää suunnittelija Laura Petris-Forsell, joka myös vastaa osan tuotteiden suunnittelusta. Kaupassa myydään noin kymmenen suunnittelijan tuotteita, joissa painoarvo on laadussa ja tuotteiden takana löytyy jokin ajatus, ”juju”. Liikkeen tarjonta rajoittuu vielä tällä hetkellä pienehköön mutta mielenkiintoiseen valikoimaan ja tuotteita on tulossa lisää koko ajan. Kaupan ajatuksena on, että samanlaisia tuotteita ei löydy muualta!

Kolme ja puoli myy mm. washi-paperista tehtyjä mobileita, nahasta valmistettuja ”ostoskasseja”, keraamisia koruja ja virkattuja tossuja. Mobileita ja origamiseinätöitä tehdään myös tilauksesta asiakkaan toivomissa väreissä ja koossa.

Kolme ja puoli on mukana Musta Designin järjestämässä Inspirations Tourissa. Kyseessä on palvelu yrityksille, jossa työntekijät pääsevät kiertämään ydinkeskustan ulkopuolelle esim. luovien alojen kiinnostavia työhuoneita ja pikkukauppoja oppaan johdolla. Kolme ja puoli on myös mukana Mushrooming työhuoneyhteisön Avoimien työhuoneiden päivässä tämän syksyn aikana ja osallistuu Up with Kallio -järjestön jäsenenä myös Elävään joulukalenteriin. Näistä saa lisätietoja Kolme ja puolen facebook-sivuilta kun tapahtumat ovat lähestymässä.

Tutustumiskäynnille ja ostoksille kannattaa suunnata kaupan lisäksi myös Korjaamon Design markkinoille 15.-16.10.2011. Joululahjaostoksia voi taas tehdä Vanhan Ylioppilastalon joulumyyjäisissä 11.-22.12.2011.

Kauppa ja työhuone KOLME JA PUOLI, Eurantie 8-10

Avoinna ma ja pe 11-16, ti-to 11-18

Nettisivut ovat työn alla mutta sillä aikaa voi seurata yritystä Facebookista: www.facebook.com/kolmejapuoli

Kun Vuosaaren uusi satama-alue loppuvuodesta 2008 aloitti toimintansa, oli se lopullinen sysäys mittavalle rakennushankkeelle, joka tulisi muokkaamaan kantakaupungin asuma-alueita, toisi uutta julkista rantaviivaa 20km ja loisi kaupunkilaisille uutta yhteistä, julkista tilaa. Kunnianhimoiseen hankkeeseen kuuluu Kalasatama, Jätkäsaari, Hernesaari ja Telakkaranta, joihin 2020-luvulle mennessä tullaan rakentamaan karkean laskutoimitukseni mukaan 38 800 asukkaalle koti- ja työpaikkoja 17 000. Ei mitään pieniä lukuja Helsingin mittakaavassa.

Täältä Fyran vinkkelistä katsottuna on Telakkaranta läheisyytensä vuoksi kiinnostava, vaikkei se koollaan ja luvuillaan pääse henkseleitä paukuttamaan samalla lailla, kuin muut alueet.  Alue on Helsingin keskusta-alueen viimeisiä varhaisen teollisuuden muovaamia ympäristökokonaisuuksia, rakennukset koostuvat pääosin vanhoista punatiilisistä teollisuusrakennuksista ja uudemmista teollisuushalleista. Alueesta järjestettiin kutsukilpailu 2010, jonka voitti Tanskalainen Lundgaard & Trandberg Arkitekter A/S -arkkitehtitoimisto ehdotuksellaan Living Harbour.

Voittanut ehdotus kunnioittaa mielestäni sopivasti historiaa ja ymmärtää aikaa. Merimiehenkadun ja Punavuorenkadun jatkaminen rantaan asti avaa mukavasti näkymiä satama-altaaseen ja antaa nyt suljetun laiturialueen kaupunkilasten käyttöön. Käyttäjäkunnaksi on tarkoitus houkutella toimisto-, liike- ja kulttuuritiloja. Lisäksi rantaan suunnitellaan uusi hotelli sekä asuntoja, liike- ja toimitiloja.

Suunnitelmat ovat sittemmin hioutuneet ja kehittyvät edelleen. 18.9 pidetty Open Helsinki vei retkelle Telakkarannan ja Nosturin syövereihin, joihin muulloin ei ole asiaa. Tällöin esiteltiin myös projektista tehty lyhytfilmi, jossa havainnollistetaan selkeämmin kokonaisuutta.

Mutta kuten aina, uudet suunnitelmat tuntuvat aina herättävän voimakkaita tunteita, yleensä äänekkäimmät ovat ne negatiiviset.  Itse innostun aina kaupunkien uusien asuma-alueiden suunnittelusta, toisinaan vähän liiankin paljon. Innostun monitahoisista kokonaisuuksista ja uuden ja vanhan yhdistämisestä. Vierastan ajatusta valmiista kaupungista ja nimbyismistä, jossa vallitsevaa tilaa pidetään oikeana ja valmiina. Kaupunkien tulee kasvaa ja muuttua vuosien saatossa, ei ole olemassa valmista kaupunkia. Eri vaiheet ja vuosikymmenet jättävät jälkensä, käyttäjät ja tarpeet muuttuvat. On toki hyvä, että keskustelua käydään, mutta hämmentää tämä täydellinen luottamuksen puute arkkitehtien ja kaupunkisuunnittelijoiden ammattikuntaan. Näyttäisi siltä, että kuka tahansa osaisi hoitaa heidän hommansa paremmin, eikä vuosien koulutuksella, kokemuksella ja tutkimuksella näyttäisi olevan paljoa merkitystä näissä keskusteluissa.

Kierrellessä Kööpenhaminan ja Amsterdamin uudehkoja asuma-alueita, olen ollut vilpittömän onnellinen – ja vähän kateellinen – kokonaisuuksista; itse alueista ja niiden arkkitehtuurista sekä alueiden yleisestä fiiliksestä. Näiden samassa kokoluokassa Helsingin kanssa painivien kaupunkien uudet alueet on rakennettu juurikin satamilta vapautuneille alueille. Ne eivät ole pelkästään taloja vaan myös tiloja niiden välissä ja ennen kaikkea palveluja sekä niitä käyttäviä ihmisiä. Siitä kai loppuen lopuksi kaupungeissa ja niiden sykkeessä on kyse: meistä kaupunkilaisista.

koko hankkeesta enemmän: http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/kirjat/myotatuulessa_fi.pdf

keskustelua Telakkarannasta: http://laituri.hel.fi/fi/node/245/image_gallery

Kööpenhaminan  alueista:

http://global.designdb.com/disko/read.asp?boardseqnum=11897

http://www.byoghavn.dk/ByOgHavn/OmByoghavn.aspx

Amsterdamin alueesta:

http://www.amsterdamdocklands.com/navigation/Architectuur/BorneoSporenburg_main.html