Jasmin uskoo käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, jossa asiakkaan toiveet ja tarpeet toimivat kantavina tekijöinä projektin alusta loppuun saakka. Hänelle avainsanoja työssä ovat myös käytännöllisyys, tilojen tarkoituksenmukaisuus sekä viihtyisyys.

Olemme erittäin iloisia uudesta työntekijästä, tervetuloa mukaan Fyran rautaiseen tiimiin!

Suomen muotoilutoimistot (FDBA) on muotoilupalveluja tarjoavien yritysten yhdistys, jonka tavoitteena on toimia toimialan äänitorvena sekä edistää muotoilun laaja-alaisempaa näkyvyyttä ja ymmärrystä elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Yhdistys organisoi muotoilutoimistojen välistä yhteistyötä, tarjoaa yhteistyökumppaneilleen tapaamisia ja seminaareja sekä järjestää kohtaamisia elinkeinoelämän ja julkisten tahojen kanssa.

Lisätietoja: www.fdba.net

Luovaa työtä tekevä nuori henkilöstö on tottunut työskentelemään avotoimistossa. Oman työpisteen ulkopuolella työskentelyä haluttiin kannustaa ja tämän takia toimistoon haluttiin useita pieniä projekti- ja brainstorming-tiloja. Neuvottelutilat jakautuvat käyttötarkoituksensa mukaan virallisempiin asiakasneuvottelutiloihin sekä rentoihin sisäisiin kokoushuoneisiin. Tilaa on myös koko henkilöstön joka viikkoiselle aamupalalle sekä koulutuksille.

Fjordille on tärkeää, että heidän työtilansa ovat linjassa yrityksen muun visuaalisen ilmeen kanssa. Fjordin tunnistettavat värit ja grafiikka näkyvät yhtenäisenä läpi koko tilan.

Valokuvaaja: Sampsa Pärnänen

Smilehousen työntekijät ovat tottuneita työskentelemään avokonttorissa, jossa kommunikointi ja tiedon vaihto oman työn lomassa on helppoa ja luontevaa. Toisaalta tietotyöläiset tarvitsevat myös rauhaa keskittymistä varten, minkä takia avokonttoriratkaisujen rinnalle tarvitaan riittävästi oikean kokoisia ja tarkoitustaan palvelevia puhelin-, neuvottelu- ja projektihuoneita.

Smilehouse on uudistamassa visuaalista ilmettään ja tämä tulee näkymään myös tiloissa. Yritykselle on tärkeää, että erityisesti asiakkaille tarkoitetut tilat ovat yhtenevät yrityksen muun ilmeen kanssa ja viestivät Smilehousen brändistä.

Työmaa on hyvässä vauhdissa. Remontin on määrä valmistua huhtikuun loppuun mennessä, jotta sisään uusiin tiloihin päästään muuttamaan vapun kynnyksellä toukokuun alussa.

Smilehouse on verkkokaupan sekä monikanavaisen myynnin asiantuntija- ja teknologiayritys, joka toteuttaa liiketoimintakriittisiä, laajasti integroituja verkko- ja monikanavaisen kaupan ratkaisuja alojensa johtaville yrityksille. Yrityksen palveluksessa on tällä hetkellä n. 50 henkilöä.

Lisätietoja: www.smilehouse.fi

Oulussa arkkitehdiksi opiskellut Otso tekee päätyönään arkkitehtisuunnittelua niin yksityisille kuin b-to-b asiakkaille sekä suunnittelee kuution muotoisia design-saunoja Savu Management Oy:n suunnittelijana ja osakkaana. Otson kanssa työskentelyn parhaita puolia on hänen rautaisen ammattiosaamisen lisäksi totuttujen tapojen alituinen kyseenalaistaminen, kustannustehokas lähestyminen asioihin sekä uusien ideoiden jatkuva tehtailu. Toimistolla on hyvä olla myös oma handyman, joka hoitaa kaiken pikku fiksailuista kahvinkeittoon ja jaksaa hauskuuttaa meitä tiukkoinakin päivinä. Korvaamaton siis Fyralle!

Lisätietoja: www.saunasavu.com

Kehitysmaissa erityisesti naiset ja tytöt ovat yhteiskunnallisen kehityksen hyödyntämätön voimavara. Naisten Pankin Ammatti-lahjasta saaduilla varoilla tuetaan kehitysmaiden naisten taloudellista toimeentuloa, osaamista ja oikeuksia parantavia hankkeita, tarjotaan pienlainoja, ammattikoulutusta ja muuta yrittäjyyteen tähtäävää toimintaa sekä muita uusia, innovatiivisia naisten yrittäjyyteen tähtääviä pilottihankkeita.

Kuvat: Naisten Pankki

Lisätietoja: www.naistenpankki.fi

Tämä aikaisemmin melko mitäänsanomattomalle Israels Pladsille, Nørreportin viereen, syyskuussa 2011 avautunut kahdesta hallista muodostuva kokonaisuus on loistava esimerkki kokonaisvaltaisesta konseptista.  Itse arkkitehtuuri on hyvinkin skandinaavista, kojut linjassa kokonaisuuden kanssa ja osastokohtaisiin esillepanoihin satsattu. Vaikka muotokieli onkin hallittu ja harkittu, ei se kilpaile tilojen todellisten starojen kanssa- se ruoka!  Toinen toistaan herkullisemman näköisiä liha-, juusto, leipä- ja vihannestiskejä ja niiden yhteydessä pieniä pystybaareja, joissa tuotteista voi nauttia ja ihmetellä ihmiskuhinaa, joka hallissa on. Kävin paikalla arki-iltana sekä viikonlopun molempina päiviä ja vilskettä joka päivälle. Eikä kaikki suinkaan ollut kaltaisiani turreja, vaan selkeästi ruokaostoksilla olevia paikallisia. Ei Kööpenhaminaa turhaan kutsuta Pohjoismaiden ruokapääkaupungiksi, kaupungin monet Michelin ja Bib Gourmand ravintolat kertovat hyvän ruuan arvostuksesta.

Hallin tuotteet tulevat ns. lähitiloilta ja ovat pitkälti luomua. Tähän väliin olisi helppo tuhahdella ”kenenpä konsepti se ei olisi tätä nykyään”, mutta koko hankkeen puuhamies ja arkkitehti Hans Peter Hagens ideoi ja teki mittavan pohjatyön matkustellen ja kierrellen muiden maiden hallitarjontaa jo 90-luvun puolen välin jälkeen. Hän teki jo tuolloin hanke-esityksen kunnanhallitukselle. Alun kiinnostuksen jälkeen projekti meni kuitenkin jäihin ja kun pääinvestoija luopui leikistä 2008, piti hanke haudata. Onneksi jo seuraava vuosi toi uuden rahoittajan ja muutamassa vuodessa halli ja sen toiminta oli pystyssä. Lopputulos onkin meidän kaikkien ihasteltavissa.

Suosittelen lämpimästi paikkaan tutustumista, jos matka käy Kööpenhaminaan. On ilo nähdä kun tilat, toiminta ja detaljit ovat loppuun asti vietyjä. Kyllä se vaan on niin, että tällaisen punavuorelaisen kyytönpurijan sydäntä lämmittää, kun vihanneskojun myyjilläkin on valkoiset kauluspaidat ja rusetit kaulassa.

http://torvehallernekbh.dk/

http://www.visitcopenhagen.com/shopping/torvehallerne/382

ps.  Jos Nomaan ei tullut pöytävarausta tehtyä ja reitti kulkee Nørrebron suuntaan, poikkea Jægersborggadenilla, josta löytyy hyviä pieniä ruokapaikkoja:  jaegersborggade.com

HEL YES! Stockholmin takana on aikaisemmistakin pop-up ravintoloistaan tunnettu Antto Melasniemi. Illan menu oli itsessään simppeli, mutkaton ja herkullinen: karjalanpiirakoita alkupalaksi, lihaseljankaa pääruoaksi ja Runebergintorttuja jälkiruoaksi. Sen sijaan ruoan valmistuksesta ja tarjoilusta oli tehty performanssi; ”leipurirouvat” valmistivat karjalanpiirakoita kynttilän valossa kaikkien nähden, pääruoka haettiin Melasniemen suurieleisesti keittelemästä isosta padasta itse koko pöytäseurueelle ja tarjoilijoina toimivat Helsinki Dance Companyn ah-niin-ihanat tanssijat.

Illan elämyksellisyydestä vastasi osaltaan myös koreografi Kenneth Kvarnström yhdessä Helsinki Dance Companyn tanssijoiden sekä Maria Dunckerin luotsaaman The Bone Orchestran kanssa.

Paikkana toimi Eric Ericsson -hallina tunnettu huikea vanha kirkko Skeppsholmenilla. Tilan valaistuksesta vastasi Matti Jykylä ja seinäpintoja peitti tapahtuman järjestäjätiimiin kuuluvien Klaus Haapaniemen ja Mia Walleniuksen suunnittelemat uudet kangaskuosit.

Mukava ilta ja huikea pöytäseurue. Fyra kiittää.

Lisätietoa tapahtumasta:

www.helyes.fi

www.facebook.com/helyes.fi

Edellisen vuoden kirkkaat ja jopa räikeät värit olivat selkeästi vaihtuneet murrettuihin 50-luvun puuterisävyihin. 50-luku näkyi myös kalusteiden muotokielessä ja detaljeissa, kuten napituksissa.

Detaljit näkyivät myös esim. hauskoissa seinäpinnoissa, jotka oli muodostettu erilaisista koukuista ja kannakkeista. Hauskaa, mutta käytännöllistä, kovasti Fyran mieleen!

Metallisävyt, erityisesti messinki ja kupari olivat myös pinnalla. Jo muutaman vuoden ajan pinnalla ollut solid-väritys näkyi edelleen niin kalusteissa kuin valaisimissakin.

Adjö alla!